Nyt se on virallista, nimittäin uusi rakennusprojekti lähtee käyntiin. Tällä kertaa emme tosin rakenna itse, vaan vanhempani rakentavat viidennen talonsa. Olen tästä kovin fiiliksissä, koska olen rakennusprojektissa vahvasti mukana sekä projektikoordinaattorin että sisustussuunnittelijan roolissa. Kävimme tänään tontilla kävelyllä ja räpsäsin muutamia kuvia.
Tontti edestä.
Näkymä tontin takapihalle.
Talo rakennetaan uudelle asuinalueelle, jossa tehdään parhaillaan teitä ja vedetään sähköjä ja putkia. Rakentamisen saa aloittaa 1.6. Tontti on hyvänkokoinen (847 m²) ja kivalla paikalla rajoittuen viheralueeseen, taakse ei siis ole tulossa taloja, vaan se säilyy luonnontilassa.
Olen alkuvuoden ollut mukana muokkailemassa talon julkisivukuvia sekä pohjaa yhdessä vanhempieni kanssa. Tulevissa postauksissa näet, mikä talomalli valittiin, millaisia muutoksia teimme talon pohjakuviin ja miten modernisoimme talon julkisivut.
Nyt tulee kuvapainotteinen postaus meikäläisen 3kymppisiltä. Koko viime viikko meni tiiviisti juhlia järjestellessä ja lauantaina pidettiin juhlat. En ole juuri synttäreitä tavannut sen suuremmin juhlia, mutta nyt ajattelin repäistä, kun tuli pyöreitä vuosia täyteen. Paikalla oli tärkeitä läheisiä ihmisiä.
Halusin ehdottomasti isot numerofoliopallot, jotka löysinkin edullisesti Confetista. Aluksi meinasin ostaa ko. pallot Juhlamaailmasta, mutta olivat useamman euron edullisempia Confetissa, lisäksi löysin muutkin koristeet sieltä.
Päätin jo heti alkuun, että käytän kertakäyttöastioita. Halusin tiskaamisen sijaan keskittyä juhlimiseen. 😉 Mietin tosin, että näyttävätkö kerttikset kovin tympeiltä. Päätin sitten tehdän hiukan omia lisäyksiä niihin. Kahvikuppeihin liimasin mustaa leveää lahjanarua ja laitoin hopeiset tarrasydämet. Haarukat ja veitset ostin läpinäkyvän värisinä ja asettelin ne mustavalkoisten servettien päälle ja viimeistelin kokonaisuuden valkoisella leveällä lahjapaperinarulla. Lautasiksi valitsin neliönmalliset kiiltävät lautaset.
Tein synttäreille Kinuskikissan toffee-suklaamuffinsseja. Muokkasin reseptiä sen verran, että päälle laitoin suklaakuorrutuksen sijaan kermavaahtoa ja hopeahippuja. Mielestäni ne näyttivät visuaalisesti paremmilta kuin suklaakuorrute. Minulla on ollut vähän ennakkoluuloja muffinseja kohtaan, mutta näistä tuli oikein ”mehukkaita”, yleensä ovat jääneet kuiviksi.
Toisessa kuvassa on Lidlistä ostamiani suklaapusuja. Nämä ovat minusta kivannäköisiä ja maistuvatkin hyviltä. Tässä siis vinkkiä muillekin, jos haluaa ostaa jotain valmiina. Lisäksi tarjolla oli seeprakakkua salmiakin makuisena, kahta erilaista pizzaa, suolaisia tortillarullia, karjalanpiirakoita ja munavoita. Juhlajuomana toimi mansikkainen booli. Naposteltavana oli perinteisesti sipsiä ja dippejä eri lajeja sekä karkkia.
Katossa olevat koristeet ostin samasta paikasta kuin foliopallot eli Confetista.
Halusin panostaa myös itseeni, joten pyysin luottokampaajani/-meikkaajani Emilia Leskistä (HAIR&MAKE UP BY EMILIA) loihtimaan minulle kauniin kampauksen ja meikin.
Läheiset ystäväni olivat ostaneet minulle Lumoavan Heikki Hartikaisen suunnitteleman Hali-korun. Taitavat ystävät tuntea makuni, nimittäin koru on oikein kaunis ja sopii omaan tyyliini. Lisäksi sain lahjakortteja sisustusliikkeisiin. Sisustusinnostukseni ei ole siis jäänyt huomaamatta lähipiiriltä. Upeat kukkakimput ilahduttavat täällä kotona vieläkin ja tuovat muistoja ikimuistoisista 3kymppisistä. Eikä tässä vielä kaikki, minulle on luvassa hemmottelua kasvo- ja jalkahoidon muodossa sekä rentouttavaa hiuspohjan verenkiertoa elvyttävää hoitoa. Kyllä nyt kelpaa olla 3kymppinen. 🙂
Lupasin jakaa seuraavaksi kuvia talomme julkisivusta. Tämä on luonnollinen jatkumo edelliseen postaukseen, jossa esittelin talomme pohjakuvat. Asuinalueemme kaavamääräykset vaativat, että talon tulisi olla pääosin ulkopinnaltaan rapattu. Useimmiten rapattu pinta laitetaan kivitaloihin, jotka on tehty esim. harkoista. Päätimme jo heti alussa, että emme lähde toteuttamaan kivitaloa, koska hinta pompsahtaa melkoisesti ja olisimme joutuneet palkkaamaan ulkopuolisen henkilön muuraustöihin. No, miten sitten ratkaisimme ongelman?
Käytimme talon ulkopinnassa Muotolevyn valmistamaa BluClad-kuitusementtilevyä.Mieheni asensi itse levyt kiinni koolauslautoihin. Mikäli koolauslaudat eivät kerro sinulle mitään, niin niistä löytyy havainnollistava kuva edellä olevasta linkistä, jossa on kuvia talosta levyn asennusvaiheessa. Levyn pinta rapattiin aivan kuten kivitalonkin pinta eli ensiksi levyn pintaan kiinnitetäänlasikuituverkkoarappauslaastilla. Tämän jälkeen laitetaan primeria eli tartuntapohjustetta, joka sitoo pölyn itseensä. Primeri sävytetään vastaavan väriseksi kuin pintaan tuleva rappauslaasti. Meidän talon väri on Tikkurilan Tuohela 514X. Lopuksi laitetaan viimeinen pinta eli rappauslaasti.
Julkisivukuva edestä eli itään päin.
Yllä olevat kuvat ovat talomme edestä eli pääsisäänkäynti sekä kodinhoitohuoneen ovi näkyvät kuvassa. Pohdin pitkään, että laitammeko ristikot ikkunoihin ja päätimme ne sitten laittaa. Ne saa myös kokonaan pois, jos joskus kyllästyy.
Julkisivu länteen, takapiha.
Pidän eniten meidän talon takaosasta, koska siellä on nämä suuret ja näyttävät ikkunat. Meidän vahtikoira Rambo asustelee pihalla ja loikoilee usein terassilla. Tämä koiraherra halusi välttämättä mukaan kuvaan. 😉
Julkisivu etelään.
Etelää kohti oleva julkisivulla meillä on ilmalämpöpumpun koneisto, mikä ei ole mikään kaunis näky, mutta pakko sekin oli jonnekin saada. Kuvassa etualalla näkyy kiveä ja risuja. Tämä johtuu siitä, että viereinen tontti on vielä rakentamatta. Toivotaan, että se rakentuu mahdollisimman pian.
Julkisivu pohjoiseen.
Julkisivumme pohjoiseen on melko ankea. Meidän piha loppuu pohjoissuunnan osalta talomme seinään eli naapurin piha alkaa heti seinän jälkeen. Alue on kaavoitettu näin tiiviisti. En viitsinyt mennä naapurin pihaan hyppimään ja kuvaamaan, joten aitoa kuvaa ko. sivulta ei nyt valitettavasti ole.
Mitä mieltä sinä olet, huomaako eroa kivitalon ja puurunkoisen päältärapatun talon välillä?
Tämä viikonloppu ei mennyt aivan suunnitellusti. Oli tarkoitus piipahtaa Seinäjoelle Pytinkimessuilla, jotka siis keskittyvät sisustamiseen ja rakentamiseen. Ilmaiset liputkin olin saanut. Sen sijaan täällä sairasteltiin, mutta tällaista se elämä on. Tarkoitus oli myös kertoa täällä blogissa, miltä messuilla näytti. Sen sijaan jaankin teille meidän kodin pohjakuvat.
Asumme tällä hetkellä puolitoistakerroksisessa omakotitalossa (143m²) Suomen länsirannikolla Vaasassa. Tonttimme on haastava, koska se on pitkä ja kapea ja vain 521 m², lisäksi talot ovat hyvin lähellä toisiaan. Nämä reunaehdot asettivat tiettyjä haasteita rakentamiselle. Onneksi meillä oli hyvä tuttu rakennusinsinööri Leif Åstrand (Leriplan), joka sai suunniteltua tontille järkevän kokonaisuuden. Minulla oli piirtäjälle tiettyjä toiveita, jotka listaan alle:
– keittiö ja olohuone yhtenäiseksi tilaksi siten, että niistä on näköyhteys
– keittiöön saareke
– olohuoneessa ylös asti korkea katto ja isot ikkunat
– kodinhoitohuone ja sauna alakertaan ja molemmista kulku ulos
– yläkertaan wc ja parveke
– talon ulkopuolen väritys joko valkoinen tai beige
– ikkunoihin ristikot
– pääsisäänkäynnin oven ympärille ikkunat
– kahden auton katos, johon varasto
Mielestäni toiveet eivät olleet mitenkään suureellisia ja ehkä sitä osaakin melko realistisesti ajatella, kun on ollut useammassa rakennusprojektissa mukana. Se nyt vaan on niin, että tontti asettaa tietyt rajat sille, mitä voidaan rakentaa. Vaasan kaupungin rakennusvirasto on myös todella tarkka lupa- ja kaava-asioissa.
Alakerran pohjakuva meidän kodista.
Toivottavasti pohjakuvista saa selvää, niitä oli haastava saada kuvakaappauksella tarpeeksi isoiksi. Kerron hiukan sanallisesti pohjakuvista, jos se auttaisi hahmottamaan paremmin. Aloitan alakerran pohjakuvasta.
Talon pääsisäänkäynti on keskellä eli kodinhoitohuone jää vasemmalle ja keittiö oikealle puolelle. Keittiömme on lähes 20 m² eli melko iso. Pidän tärkeänä sitä, että kodinhoitohuone on lähellä keittiötä, koska näissä kahdessa tilassa niitä arjen askareita yleensä tehdään, toisin sanoen laitetaan ruokaa ja pestään pyykkiä. Keittiöstä on suora yhteys olohuoneeseen. Minusta on kiva, että voin seurustella olohuoneessa olevien vieraiden kanssa keittiössä häärätessäni. Katto on olohuoneessa ylös asti korkea ja isot ikkunat ovat kohti suojaisaa metsikköä. Olohuoneesta pääsee myös terassille. Olohuoneen yhteydessä, mutta kuitenkin selvästi erillään, on työtila portaiden vieressä. Portaiden alle taas on tehty varastotilaa, jonne pääsee työtilassa olevan ”luukun” kautta. Portaiden vieressä on iso vessa, jossa on kaksi käsienpesuallasta. Se oli mielestäni kiva idea suunnittelijalta. Vessa on myös mielestäni hyvä olla lähellä eteistä, ettei tarvitse kovin pitkästi kävellä hädän yllättäessä. Oman L-muotoisen siipensä muodostavat sauna, pesuhuone ja pukuhuone.
Yläkerran pohjakuva meidän kodista.
Yläkerrassa ovat kaikki meidän makuuhuoneet, joita on kolme sekä lisäksi vessa ja suihku. Käytävältä, jonka kautta pääsee huoneisiin, on näkymät alakertaan. Yhdessä makuuhuoneista on parveke sekä vaatehuone.
Tulipas melko asiapitoinen postaus, toivottavasti jaksoit lukea. Seuraavassa postauksessa esittelen talon julkisivut.
Löysin jo heti joulun jälkeen meille uudet verhot olohuoneeseen edullisesti Halensilta. Olohuone ja keittiö ovat meillä ikään kuin yhtenäistä tilaa, joten täytyy aina miettiä molempien tilojen verhot samanaikaisesti. Valitsinkin olohuoneeseen todellä värikkäät graafiset verhot. Meillä on tähän asti sisustus ollut melko neutraalin sävyistä (mustaa, valkoista, harmaata ja beigeä), mutta päätin tälle keväälle/kesälle ottaa värikkäämmän linjan. Nähtäväksi jää, kuinka kauan tämä vaihtoehto miellyttää silmää.
Nyt on paljon ollut trendinä sisustuksessa täysi verhottomuus ja päätinkin jättää toisen keittiön ikkunan ilman verhoja ja korvata verhot amppeleilla. Toiseen keittiön ikkunaan laitoin vain yhden valkoisen sivuverhon. Näihin ratkaisuihin päädyin, koska olohuoneen verhot ovat niin värikkäät.
Tämä postaus olisi ollut hyvä tehdä jo ennen pääsiäistä, mutta tässä pääsiäisen aikana olen vielä viimeistellyt blogia julkaisukuntoon. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan. Instagramiin olen laittanut joitakin näistä kuvista tässä pääsiäispyhien aikana.
Tänä vuonna yllätti ja ilahdutti trullien runsas määrä, jouduimme täydentämään karkkivarastoja kesken parhaan trullisesongin. Onneksi kaikki trullit saivat kuitenkin arvoisensa palkan. Meidän terassia koristavatkin tällä hetkellä ihanan värikkäät virpomisoksat, koska en voi ottaa pajunkissoja sisälle allergian vuoksi. Olisi ollut kiva hakea sisustuselementeiksi myös pajunoksia ja yritin epätoivoisesti metsästää josko löytyisi muovisia versioita, mutta en löytänyt. Sisustus koostuukin meillä nyt pääosin rairuohosta, munista ja höyhenistä. Ostin kyllä tipujakin, mutta ne eivät sitten oikein lopulta löytäneet paikkaansa sisustuksessa.
Rairuohoa kylvin jo hyvissä ajoin tänä vuonna.
Aiemmin ostamani pieni tarjotin sopi hyvin pääsiäisteemaan.
Pienet narulla varustetut munat ostin vaasalaisesta sisustusliike Säteestä.
Värilliset suklaamunat sopivat mielestäni oikein kivasti Pentikin kynttilälyhtyyn. Ajattelin, että tämä ratkaisu myös pitäisi näppini erossa herkuista, mutta kuinkas kävikään.
Usean vuoden ajan keltainen on ollut minun kevään ja kesän väri sisustuksessa ja on edelleenkin. Taulussa oleva teksti kuvastaa hyvin omaa elämääni tällä hetkellä.
Ostin nämä isommat munat sekä höyhenet myös sisustusliike Säteestä. Neliön muotoisen mustareunuksisen lyhdyn olen ostanut jo jouluna Jotexilta.
Kiirastorstain pyhitin kodille ja pääsiäiskoristelun ohessa ripustin meille uudet verhot olohuoneeseen ja keittiöön. Toisesta keittiön ikkunasta jätin verhot kokonaan pois. Kerron tästä lisää seuraavassa postauksessa. Kohta hyppään pyöränselkään nauttimaan aurinkoisesta säästä. Nautihan sinäkin vielä viimeisestä pääsiäispäivästä.
Mistähän sitä aloittaisi elämänsä yhden historiallisen hetken, nimittäin ensimmäisen blogitekstin. Kauan tätä on pohdittu ja nyt se sitten toteutuu. Tästä voin syyttää ja kiittää äitiyslomaa, jonka aikana oma luovuus on päässyt täysin uusiin ulottuvuuksiin. Eikös sitä niin sanota, että luovuus kukkii silloin, kun sitä vähiten yrittää? Näin ainakin minun tapauksessa.
Haaveilin sisustussuunnittelijan urasta pienestä pitäen, ja kuulemani mukaan olin jo kaksivuotiaana vasara kädessä lapsuudenkotini rakennustyömaalla. Työelämä vei aikuisena viestinnän ja markkinoinnin pariin, kunnes äitiyslomani aikana ajatus unelman toteuttamisesta kypsyi.
Ryhdyin rohkeasti tuumasta toimeen: kaikki lähti liikkeelle juuri tästä blogista, jota nyt luet! Aloitin pienestä, mutta huomasin pian, että kysyntää palveluilleni löytyi ja perustin osakeyhtiön.
Blogista voit lukea ajatuksiani sisustamisesta, yrittäjyydestä ja muista työhöni liittyvistä aihepiireistä!
Tämä sivusto käyttää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Selaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat sivustolle palaavat kävijät ja heidän kielensä. Evästeet auttavat myös tiimiämme ymmärtämään, mitkä sivuston osat ovat mielestäsi mielenkiintoisimpia.
Välttämättömät evästeet
Välttämättömät evästeet tulisi olla käytössä, jotta voimme tallentaa asetuksesi evästeasetuksiin.
If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.
Muut evästeet
Tämä sivusto käyttää Meta pixel (Facebook) ja Google (Google Analytics 4) evästeitä sisällön ja mainosten personointiin ja liikenteen analysointiin.
Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!
