Kerroin aiemmassa postauksessa turhasta aurinkopurjeen metsästysreissusta Clas Ohlsoniin äitienpäivänä. Äitienpäivän jälkeisenä maanantaina uusi yritys ja löysin kuin löysinkin meille aurinkopurjeen. Tarjolla oli kahta kokoa, jotka olivat myös erimallisia. Omaa silmääni on miellyttänyt enemmän näkemäni kolmionmallinen kuin suorakaiteen muotoinen purje, joten otin meille sellaisen. Hieman mietin, että olisiko se turhan iso koossa 5m x 5m. Otin kuitenkin riskin ja ostin sen.
Mallailimme purjetta mieheni kanssa useaan eri kohtaan lauantaina keskellä kaatosadetta. Alunperin purje oli tarkoitus laittaa parvekkeelta suoraan olohuoneen ikkunoiden edestä alas, mutta purje oli aivan liian iso. Päätimmekin, että laitetaan purje kaksinkerroin, niin siitä tulee pienempi. Tämä vaihtoehto ei näyttänyt hyvältä, eikä ollut käytännöllinen. Olin jo hetken sitä mieltä, että olisi sittenkin pitänyt ottaa sen neliönmallinen, kun se oli pienempi. Tämän jälkeen teimme vielä muutaman eri kokeilun, kunnes löytyi paras vaihtoehto, jossa purje tulee ikään kuin parvekkeen kulmasta alaspäin. Tähän oltiin tyytyväisiä.
Aurinkoiset päivät ovat olleet sen verran vähissä, että käytännön kokemusta ei vielä ole aurinkosuojasta. Sen huomasin asennusvaiheessa, että sadetta purje ei pidä. En tiedä, löytyisikö sellaisia aurinkopurjeita, jotka pitävät myös vettä. Sellainen olisi ollut käytännöllisempi. Tosin, kun purje laskee parvekkeelta alaspäin, niin se tiputtaa vedet alas ja mikä parasta purje toimii hyvänä suojana pihalla asustelevalle karvakorvallemme. Olihan purje viikonloppuna aikaimoisen tuulenkin riepoteltavana ja paikallaan pysyi. Purjeen mukana tuli narut sekä ”kiinnitysvieterit” vai miksikä niitä kutsutaan? Ostin lisäksi koukut, joihin narut sidottiin. Meillä koukkuja laitettiin mm. terassin kaiteeseen ja pergolan kattoon.
Multasormeni eivät ole vielä päässeet vauhtiin, joten edelleen pihaamme koristaa vain yksi hortensia. Terassi onkin vielä melko kolkonnäköinen. Etupihan istutusallaskin pitäisi ottaa työn alle ja etsiä siihen uudet kukat. Onneksi on vasta toukokuun puoliväli, joten vielä ehtii. Kaikkein työläin projekti olisi kuitenkin vielä edessä, nimittäin terassien öljyäminen. Taitaa olla meikäläisen vuoro tänä vuonna, kun viime vuonna pääsin hyvällä syyllä livistämään hommasta ison vauvamasuni kanssa.
